Tutkimus

Nuoret Helsingin kaupungin tutkimuksissa

Nuoret työttömät Helsingissä - tilastollinen katsaus Respan asiakkaista ja palveluun ohjauksesta.

Tämän tilastollisen selvityksen tulokset osoittavat, että Respan uravalmennuksessa ja palveluun ohjauksessa on tehty paljon hyvää työtä helsinkiläisten nuorten työttömyydenhoidossa varsin haastavassa työmarkkinatilanteessa.

Koko Respan toiminnan ajan yleinen taloustilanne on ollut epävakaa, ja nuorten työttömien määrät ovat olleet kasvussa viime kuukausia lukuun ottamatta. Kolme neljästä Respan asiakassuhteesta päättyi perustellusti; 60 prosenttia asiakassuhteista päättyi suoraan nuoren työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn, lisäksi 10 prosenttia päätti asiakkuuden yhteistyössä uravalmentajan kanssa ja 5 prosentilla tuli eteen muutto, varusmies- tai siviilipalvelu tai perhevapaa. Tämän lisäksi 6 prosenttia Respan asiakasta ohjattiin laajemmin tuettuihin palveluihin.

Palveluiden kehittämisen näkökulmasta suurimman haasteen muodostavat ne 15 prosenttia nuorista, joita Respan uravalmennus ei pystynyt tukemaan, ja jotka eivät sitoutuneet yhteistyöhön. Tässä joukossa ovat yliedustettuina miehet, korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneet ja muun- kuin suomen- ja ruotsinkieliset. Työttömien nuorten joukko on varsin heterogeeninen. Osalla on koulutusta, ammattitaitoa ja työkokemusta, ja heillä työttömyys ratkeaa työpaikan löytymiseen. Osalla on hankaluuksia oppimisvalmiuksissa ja osalla monenlaisia elämänhallinnan ongelmia. Tällöin työttömän nuoren ajankohtainen haaste ei ole työpaikan tai ammatillisen koulutuspaikan löytäminen, vaan tuen tarve lähtee moniammatillisesta tilannekartoituksesta. Suuri osa nuorista sijoittuu edellä kuvattujen välimaastoon; löytyy paljon valmiuksia, mutta he saattavat tarvita tukea oman työuran käynnistämisessä ja suuntaamisessa.

Asiakasrekisterin käyttö ainoana tutkimusaineistona jättää monia avoimia kysymyksiä Respan palveluista ja niiden vaikuttavuudesta. Esimerkiksi olisi kiinnostavaa analysoida tarkemmin minkälaiseen koulutukseen tai minkä alan työpaikkoihin ja minkälaisiin työsuhteisiin nuoret päätyivät. Toisaalta on tärkeää selvittää, mitä laajempaa palveluvalikkoa tulisi tarjota niille nuorille, jotka lopettivat Respan asiakkuuden kesken. Tällä hetkellä näitä moniammatillisia palveluita tarjotaan Helsingissä mm. nuorten työvoiman palvelukeskus Duuri sekä Ohjaamo-hanke.

Respan toimintakauden aikana valtio toteutti laajan organisaatiouudistuksen työ- ja elinkeinotoimistoissa, ja suuri osa asiakastyöstä ohjattiin sähköisiin palveluihin. Nämä palvelut toimivat osalle vallan mainiosti, mutta osalle nuorista tämä ei riitä. Tiedonhaku monimutkaisista tietokannoista ja digitaalisten viranomaislomakkeiden täyttö voi olla vaikeaa ja vieraannuttavaa. Lisäksi esimerkiksi ulkomaalaistaustaisilla haasteena voivat olla kielitaito- ja kulttuurin tuntemisen kysymykset.

Vaikka työsuhteet muuttuvat monimuotoisemmiksi ja pirstaleisimmiksi, on työn arvostus toimeentulon lähteenä ja merkityksellisenä toiminta säilynyt myös nuorten arvomaailmassa. Työhaluisille ja -kykyisille tarvitaan työpaikkoja – ikään katsomatta.

Respan tuoreet asiakastilastot vuoden 2016 syksyltä osoittavat, että nuorten työllistymisessä on tapahtunut käänne parempaan; työmarkkinat työllistävät nyt enemmän nuoria. Samalla on perusteltua väittää, että Helsingin kaupungin työ nuorten työllistämisen tukemisessa on tuottanut myönteistä tulosta. Toisaaltatyöttömyyden pitkittyminen on kasvava ongelma etenkin 25–29-vuotiailla jo ammatillisen tai korkeakoulukoulutuksen hankkineilla nuorilla. Nuorten työttömyydenhoitoa on mielekästä jatkaa Respan viitoittamalla tiellä pitkäjänteisesti ja moniammatillisesti aiemmin hyväksi koetuilla keinoilla, ja uusia palveluja kehittäen.

 

Aiheeseen liittyvä kokemustieto
Kaikilla muillakin on tutkinto 
Aiheeseen liittyvät tutkimukset
Aiheeseen liittyvät kirjoitukset