Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hieman yllättäen vain pieniä alueellisia eroja. Tuoreessa tutkimuskatsauksessa on tarkasteltu 8.- ja 9.-luokkien helsinkiläisoppilaiden koetun terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia eroja kouluterveyskyselyn aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten hyvinvointikokemukset eroavat asuinaluetta selkeämmin toisistaan sukupuolen perusteella. Tytöt ilmoittivat koko Helsingin alueella hyvinvointinsa poikia heikommaksi. Erityisesti erot korostuivat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kysymyksissä.

Pääkaupunkiseudun asuinalueet ovat eriytyneet sosioekonomisesti. Pelkästään Helsingin alueella ilmenee suurta vaihtelua ihmisten terveydentilan ja työkyvyttömyyden välillä. Tapahtuneen eriytymisen voisi olettaa vaikuttavan myös nuorten elämänlaatuun, mutta nyt julkaistun tutkimuksen perusteella näin ei ole.

Nuorten oma kokemus hyvinvoinnista ei ole aluesidonnainen

Oppilaat eteläisen, läntisen ja pohjoisen suurpiireissä voivat keskimäärin hiuksenhienosti muita paremmin, vaikkakin erot ovat pieniä. Valtaosa helsinkiläisnuorista voi hyvin. Huonovointisia helsinkiläisnuoria löytyy silti kyselyn perusteella lukumääräisesti paljon, vaikka heidän prosenttiosuutensa kaikista nuorista onkin pienehkö.

Nuorten omien kokemusten perusteella ei voida osoittaa suurpiirien välillä olevan selkeitä hyvinvointieroja tai niiden kasautumia. Vaikuttaa päinvastoin siltä, että nuorten oma kokemus hyvinvoinnista ei ole aluesidonnainen. Tuloksissa on kuitenkin huomattava, että osa oppilaista käy jo yläasteella koulua oman kotinsa suurpiirialueen ulkopuolella. Koulukohtaisten tietojen summaaminen suurpiireihin ei tuota siis tarkkaa tietoa piirin nuorten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista, vaan suurpiirin sisällä olevien koulujen oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tulokset perustuvat koululaisille tehtyyn kyselyyn

Tutkimuksen aineistona toimi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 teettämä kouluterveyskysely. Alueellisten erojen tarkastelu toteutettiin Helsingin peruskoulujen opiskelijoiden vastauksilla suurpiirijakoon perustuen. Samalla arvioitiin kouluterveyskyselyaineiston käyttöä paikkatietosovelluksissa ja paikkatietomenetelmien tarjoamia mahdollisuuksia kyselyaineiston tutkimisessa.