Nuorten terveys- ja hyvinvointierot Helsingin suurpiirien välillä
Kun Helsingin nuorten terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan suurpiiritasolla, on tuloksissa hieman yllättäen vain pieniä alueellisia eroja. Tuoreessa tutkimuskatsauksessa on tarkasteltu 8.- ja 9.-luokkien helsinkiläisoppilaiden koetun terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia eroja kouluterveyskyselyn aineiston pohjalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorten hyvinvointikokemukset eroavat asuinaluetta selkeämmin toisistaan sukupuolen perusteella. Tytöt ilmoittivat koko Helsingin alueella hyvinvointinsa poikia heikommaksi. Erityisesti erot korostuivat ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden kysymyksissä.
Pääkaupunkiseudun asuinalueet ovat eriytyneet sosioekonomisesti. Pelkästään Helsingin alueella ilmenee suurta vaihtelua ihmisten terveydentilan ja työkyvyttömyyden välillä. Tapahtuneen eriytymisen voisi olettaa vaikuttavan myös nuorten elämänlaatuun, mutta nyt julkaistun tutkimuksen perusteella näin ei ole.
Nuorten oma kokemus hyvinvoinnista ei ole aluesidonnainen
Oppilaat eteläisen, läntisen ja pohjoisen suurpiireissä voivat keskimäärin hiuksenhienosti muita paremmin, vaikkakin erot ovat pieniä. Valtaosa helsinkiläisnuorista voi hyvin. Huonovointisia helsinkiläisnuoria löytyy silti kyselyn perusteella lukumääräisesti paljon, vaikka heidän prosenttiosuutensa kaikista nuorista onkin pienehkö.
Nuorten omien kokemusten perusteella ei voida osoittaa suurpiirien välillä olevan selkeitä hyvinvointieroja tai niiden kasautumia. Vaikuttaa päinvastoin siltä, että nuorten oma kokemus hyvinvoinnista ei ole aluesidonnainen. Tuloksissa on kuitenkin huomattava, että osa oppilaista käy jo yläasteella koulua oman kotinsa suurpiirialueen ulkopuolella. Koulukohtaisten tietojen summaaminen suurpiireihin ei tuota siis tarkkaa tietoa piirin nuorten koetusta terveydestä ja hyvinvoinnista, vaan suurpiirin sisällä olevien koulujen oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
Tulokset perustuvat koululaisille tehtyyn kyselyyn
Tutkimuksen aineistona toimi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 2013 teettämä kouluterveyskysely. Alueellisten erojen tarkastelu toteutettiin Helsingin peruskoulujen opiskelijoiden vastauksilla suurpiirijakoon perustuen. Samalla arvioitiin kouluterveyskyselyaineiston käyttöä paikkatietosovelluksissa ja paikkatietomenetelmien tarjoamia mahdollisuuksia kyselyaineiston tutkimisessa.
Nuorten havainnointi ja haastattelut (NuHa) aineisto kertoo helsinkiläisten nuorten vapaa-ajasta
Helsingissä oli vuonna 2016 yhteensä 64 465 10–21-vuotiasta nuorta.
Att forska i temat ungdomar är aktuellt, området är brett och man kan närma sig tematiken från fl
Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
Helsinkiläisnuoret arvelevat, että omana itsenään oleminen on Helsingissä muuta maata helpompaa.
Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti Helsingin yliop
Nuorten aikuisten hyvinvoinnissa on alueellisesti merkittäviä eroja.
Denna studie förverkligades genom ett tvåårigt forskningsprojekt berörande temat ungdomar oc
Helsinkiläisistä 25-vuotiaista suurin osa pärjää hyvin, mutta on myös paljon nuoria, joilla on hy
“Elkötte, etinen kansa,
Lasta kaltoin kasvatelko
Luona tuhman tuuittajan,FARIS ALSUHAIL: Kuinka voidaan tutkia nuorten alueellisia terveyden ja hyvinvoinnin eroja H