Tutkimus

Nuoret Helsingin kaupungin tutkimuksissa

Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä

Joka neljäs Suomen alle 18-vuotias vieraskielinen asuu Helsingissä. Helsingin peruskoululaisista 17 prosenttia ja toisen asteen opiskelijoista 13 prosenttia on vieraskielisiä. Vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana, mutta kasvavan nuorten ryhmän hyvinvoinnista on vasta vähän tietoa.

Uudessa tilastojulkaisussa piirtyy kuva helsinkiläisistä ulkomaalaistaustaisista nuorista; heidän perhetaustastaan, koulunkäynnistä, elintapatottumuksista ja koetusta terveydentilasta. Tiedot pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuoden 2013 kouluterveyskyselyn aineistoon sekä Tilastokeskuksen aineistoon. Tiedot pystyttiin jakamaan ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisiin eli itse maahan muuttaneisiin sekä toisen sukupolven ulkomaalaistaustaisiin eli Suomessa syntyneisiin maahanmuuttajien lapsiin.  

Aineistosta käy ilmi muun muassa, että alle 18-vuotiaiden helsinkiläisten asuntokuntien pienituloisuus on voimakkaasti painottunut ulkomaalaistaustaisiin. Suomalaistaustaisista lapsista 10 prosenttia asui pienituloisissa asuntokunnissa, ulkomaalaistaustaisista 45 prosenttia. Ensimmäisen polven maahanmuuttajalapsista asui pienituloisissa kotitalouksissa 47 prosenttia ja toisen polven ulkomaalaistaustaisista edelleen 44 prosenttia.

Peruskoulun jälkeen siirtyminen jatko-opintoihin on ulkomaalaistaustaisille vaikeampaa. Vuonna 2013 peruskoulun päättäneistä suomalaistaustaisista 9 prosenttia jäi ilman opiskelupaikkaa saman vuoden syksyllä, ulkomaalaistaustaisista 28 prosenttia. Ensimmäisen sukupolven ulkomaalaistaustaisista lähes kolmannes jäi ilman opiskelupaikkaa, ja toisen polven ulkomaalaistaustaisista edelleen neljännes. Sen sijaan toisen asteen koulutusta ulkomaalaistaustaiset eivät keskeytä suomalaistaustaisia merkittävästi useammin.

Raportin keskeisenä tuloksena on se, että ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettuna hyvinvointinakin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat erottuvat selvästi muista nuorista. Heillä on enemmän ongelmia päihteiden käytössä, he kokevat fyysisen ja psyykkisen terveytensä heikommaksi, heitä kiusataan useammin ja he kokevat useammin fyysistä uhkaa ja heillä on useammin vaikeuksia koulunkäynnissä.

Positiivista on kuitenkin se, että hyvinvointi paranee lähes kaikilta osin tarkasteltaessa toista sukupolvea. Elintapatottumukset ovat jo kantaväestön tasolla tai paremmat. Myös koettu fyysinen ja psyykkinen terveys normalisoituu toisen sukupolven kohdalla. Edelleen toisenkin sukupolven ulkomaalaistaustaiset erottuvat joissain asioissa kantaväestöstä; heidän koulunkäyntinsä sujuu heikommin, heillä on vähemmän kavereita, he kokevat enemmän fyysistä uhkaa ja he pääsevät heikommin jatkokoulutukseen peruskoulun jälkeen.

Lue tästä  Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtajan facebook postaus.

Aiheeseen liittyvät tutkimukset
  • Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että koulujen työilmapiiri on pa

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset